Mammuttimaiset säästövinkit

Kun perinteiset iltapäivälehtien säästövinkit on läpi koluttu ja panoksesta huolimatta säästetyt eurot jäävät muutamiin kymppeihin, on aika ottaa järeämmät keinot käyttöön. Säästäminen voi nimittäin turhauttaa, jos tulokset eivät näy arjessa muuten kuin verenpaineen nousuna. 

Kokosin tähän artikkeliin muutaman astetta radikaalimman säästövinkin, joilla on todellista vaikutusta.

Tupakointi

Aloitetaan helpoimmasta, koskien sitä nopeasti harventuvaa joukkoa, jotka vielä tupakoivat. Tupakoitsijat ovat siitä onnellisessa asemassa, että millään muulla ryhmällä ei ole niin tehokasta keinoa säästää satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa parantamalla omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Nykytiedon valossa tupakoinnille on mahdotonta keksiä mitään järkevää syytä. Tupakoinnin vaarat ovat nykyään hyvin tiedossa, siitä on tehty järkyttävän kallista ja tupakoitsijat on ajettu yhteiskunnassa sosiaalisesti ahtaalle tupakkakoppien perälle.

Sen lisäksi, että vapaaehtoisesti pilaa oman terveytensä, vajaan kymmenen euron (9,50 €) päivittäisellä tupakka-askiannoksella köyhtyy vuodessa 3410 euroa ja harrastuksen hinta on edelleen nousujohteinen.

Itse lopetin säännöllisen tupakoinnin jo vuonna 1998, joka harmittaa vain syystä, etten tehnyt sitä heti ensimmäisten teinivuosien kokeilujen jälkeen.

Kirkollisvero

Valtion näkökulmasta kotimaisessa veroparatiisissa ei juurikaan ole vapaaehtoisia veroja. Kirkollisvero lienee lajissaan ainoa vero, jonka maksamisesta kansalainen voi itse päättää. Kirkosta eroaminen Jyväskylän seurakunnan alueella tuottaa säästöä 438,80 euroa vuodessa, kun vahvistettu veroprosentti vuodelle 2024 on 1,45% ja kuukausittaiset tulot 3000 euroa.

Oman kirkollisverosäästösi voit laskea eroakirkosta- sivustolla.

Kirkkoon kuuluminen on monelle kaikkea muuta taloudellinen kysymys, vaikka kuulumattomuus saattaa hyvinkin olla. Monelle hyvä syy kirkkoon kuulumiselle on kirkon harjoittama hyväntekeväisyystoiminta. Oli henkilökohtainen syy mikä tahansa, niin kirkollisveron maksaminen voi olla myös hyvä sijoitus.

Ay- jäsenyys

Moni toivoo saavansa ay- jäsenyydestä sekä henkilökohtaista, että kollektiivista hyötyä. Kollektiivinen hyöty tarkoittaa etua, joka saavutetaan, kun isolla joukolla tapellaan pahoja työnantajia vastaan ja sen pitäisi näkyä palkansaajan työehdoissa ja tilinauhassa.

Ay- pomojen haavekuvista huolimatta, ay- liike ei enää nauti sellaista arvostusta, kuin vuosikymmenet sitten. Työelämässä vaaditaan joustoja, jotta kilpailukyky voidaan turvata, ja mikä tärkeitä, monet työntekijät ovat nykyään valmiita niihin. Vanhaan aikaan järjestäytymätön kuvannollisesti kivitetiin työpaikalle, mutta nykyään on ihan luonnollista olla liitoista riippumaton.

Joillekin ainoa syy liittoon kuulumiselle saattaa olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyyden iskiessä. Nykyäänkin vielä monelle tulee yllätyksenä, ettei oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan edellytä liittoon kuulumista, riittää kun on jonkun työttömyyskassan jäsen.

Eroaminen esim. palvelualojen ammattiliitosta säästää entiselle jäsenelle on 3000 euron kuukausituloilla 540 euroa vuodessa jäsenmaksun ollessa 1,5 % bruttopalkasta. Jos vaihtaa ay- jäsenyyden pelkään työttömyyskassan jäsenyyteen, täytyy säästösummasta luonnollisesti vähentää kassan jäsenmaksu. Työttömyyskassan jäsenyys YTK:ssa maksaa 105 €/v.

Työpaikkalounas

Työpaikkaruokala tai lounasravintola on helppo paikka tyydyttää päivittäistä energian tarvetta lounaan muodossa, mutta kustannusten valossa ei välttämättä järkevin.

Yleinen olettamus on, että ravintolalounaan hinnalla saa paikasta riippumatta laadukasta ruokaa. Valitettavasti monesti tilanne on sellainen, että tarjolla on ravintoköyhää tarjottavaa, kinkkukiusaus nyt loistavana esimerkkinä mainitakseni. 

Maksetussa lounaassa on vielä se ikävä puoli, että silloin täytyy syödä koko rahan edestä. Näin tulee helposti ahmittua turhia kaloreita, jotka nopeasti alkavat väsyttää verensokerin heiluessa ja myöhemmin vaikutus alkaa näkymään myös vyötäröllä.

Paikasta riippuen lounaan hinta vaihtelee, mutta hyvin kohtuullisella 9,50 €:n annoksella vuosikustannukseksi kertyy 2194,50 euroa, kun vuodessa on keskimäärin 231 työpäivää. 

Mutta koska ihmisen täytyy syödä, niin puolikkaalla lounaan kustannuksista valmistaa helposti itselleen terveellisen lounassalaatin. Hienoa tässä on, että laadukkaamman, kevyen lounaan ansiosta säästää 1097,25 euroa vuodessa ja todennäköisesti vielä useita senttejä vyötäröltä.